Muffinit suklaasydämellä

Tein suklaamuffineita ohjeella, joka löytyi Pirkka Amerikan muffinivuoka -paketin kyljestä, tosin sovelsin sitä serkun antamalla vinkillä lisäämällä tummaa suklaata sydämeksi muffiniin. ^_^

Amerikan suklaamuffinit, 12kpl

200 g margariinia
2 1/2 dl sokeria
3 kananmunaa
1/2 dl maitoa
3 3/4 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
(12 palasta tummaa suklaata)

Vaahdota ensin huoneenlämpöinen margariini ja sokeri. Vatkaa joukkoon yksitellen kananmunat. Sekoita kuivataineet keskenään ja lisää taikinaan siivilän läpi vuorotellen maidon kanssa. Älä vatkaa, vaan sekoita varovasti tasaiseksi taikinaksi.
Nostele puolet taikinasta kahden lusikan avulla muffinivuokiin. Tökkää taikinaan kuhunkin vuokaan yksi pala tummaa suklaata ja lisää loput taikinat jokaisen suklaapalan päälle niin, että pala peittyy kokonaan.
Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Kohoneulepipo

Tämän pipon alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Itselleni tein harmaan pipon jämälankana löytyneestä Novitan Nalle-langan grafiitti 044-väristä. Jos pääsi kutiaa helposti villalangasta, kannattaa käyttää esimerkiksi Novitan Nalle aloevera -lankaa, joka on pehmeämpää kuin tavallinen Nalle -lanka. Pipoon käytin pyöröpuikkoja (40cm) nr 3 ja sukkapuikkoja nr 3,5 pipon kavennuksessa, sillä käsialani on suhteellisen löysä.

Loin pyöröpuikolle 117 silmukkaa ja neuloin ensimmäisen kerroksen oikein. Sen jälkeen neuloin kaikilla silmukoilla 1 o/2 n -joustinneuletta, kunnes työn pituudeksi tuli 4cm.

Tämän jälkeen tuli kaikilla silmukoilla neuloa mallineuletta, jota ei oltu selitetty sanallisesti, vaan pelkästään mallineulekuvan avulla. Tulkitsin sitä seuraavasti:
Ensimmäinen silmukka, eli joustinneuleen oikein neulottu silmukka, pysyy mallineuleessa joka kierroksella myöskin oikein neulottuna.
Toinen silmukka, eli ensimmäinen nurin neulottu silmukka, neulotaan ensin 2 krs oikein, sitten 2 krs nurin, sitten 2 krs oikein ja niin edelleen.
Kolmas silmukka, eli joustinneuleen toinen nurin neulottu silmukka, neulotaan ensin 1 krs oikein, sitten 1 krs nurin, sitten taas 1 krs oikein ja niin edelleen.

Kerroksia on siis selvyyden vuoksi seuraavanlaisia:
1 o/ 2 n (joustinneule)
3 o
2 o/ 1 n
1 o/ 1 n/ 1 o

Näitä kolmea erilaista silmukkaa neulotaan joustinneuleen tavoin kerros kerrokselta kunnes työn pituus on 18 cm (minun tapauksessani 16 cm). Sen jälkeen neulotaan 3 krs 1 o /2 n joustinneuletta, minkä jälkeen alkaa radikaali kavennus, joka takaa hyvän pipon istuvuuden.

Kavennukset: Neulo jokaisen nurjan raidan 2 s nurin yhteen = 78 s.
Neulo 2 krs 1 o/ 1 n -joustinneuletta.
Neulo sitten kaikki silmukat pareittain oikein yhteen = 39 s.
(tässä vaiheessa suosittelen vaihtamaan sukkapuikkoihin)
Neulo 2 krs oikein.
Neulo sitten joka 2. ja joka 3. s oikein yhteen.
Neulo seuraavalla krs:lla kaikki s:t pareittain oikein yhteen = 13 s.
Vedä lanka jäljellä olevien silmukoiden läpi ja kiristä aukko umpeen. Myssyn korkeus on 22 cm (minun tapauksessani 20 cm).

Omenapiirakka

Tein helpon omenapiirakan seuraavasta ohjeesta:

Omenapiirakka

200g margariinia
1,5 dl sokeria
3 dl jauhoja
1 kananmuna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
2 omenaa
kanelia ja sokeria

Kuori ja siivuta omenat. Sulata margariini ja sekoita sokerin kanssa. Lisää vähitellen jauhoja ja ota taikinaa sivuun pieni kupillinen, jotta sen voi ripotella piirakan päälle lopuksi. Lisää kananmuna, maito, leivinjauhe ja vaniliinisokeri ja sekoita hyvin. Taikinasta tulee aika löysää, joten sen voi kaataa voideltuun uunivuokaan. Lado taikinan päälle kevyesti omenasiivut, ripottele niiden päälle kanelia ja sokeria ja lopuksi murusta päälle vielä sivuun otettu taikina. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Taikinasta tuli todella löysää (maitoa saattoi mennä vahingossa vähän enemmän), joten lisäsin ehkä noin desin jauhoja ennen vuokaan kaatamista. Omenapiirakan voi nauttia vaikkapa vaniljakastikkeen kera.

Porkkanasämpylät

Halusin leipoa sämpylöitä, mutta kaapissa ei sattunut olemaan hiivaa. Sen puoleen leivinjauhetta löytyi, joten laitoin sitä hiivan sijasta ja ihan hyviä tuli.

Porkkanasämpylät 9 kpl

4dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 rkl siirappia
2 dl maitoa
1 dl porkkanaraastetta
1 kananmuna voiteluun

Sekoita jauhot, leseet, leivinjauheet ja suola. Lisää siirappi ja maito sekä porkkanaraaste. Sekoita taikina tasaiseksi ja lisää tarvittaessa vehnäjauhoja. Anna taikinan kohota ennen sämpylöiden pyörittelyä. Voitele kananmunalla ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Itse en hätähousuna malttanut odottaa taikinan kohoamista, joten sämpylät jäivät mataliksi. Niistä tuli kuitenkin oikein aurinkoisen värisiä ja maistuvia leipäsiä.

Mutakakku

Tein herkullisen mutakakun Sari-serkulta saadun ohjeen mukaan. Kakun voi myös tehdä gluteenittomana käyttämällä gluteenittomia jauhoja vehnäjauhojen sijaan. Herkkua on!

Mutakakku:

150g margariinia
2 kananmunaa
1½ dl jauhoja
3 dl sokeria
2 tl vaniliinisokeria
½ tl suolaa
4 rkl tummaa kaakaota

Vatkaa margariini ja kananmunat keskenään. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne margariini-kananmuna seokseen. Voitele ja jauhota irtopohjavuoka (halkaisijaltaan 24 cm) ja kaada taikina siihen. Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Lisäsin taikinaan lorauksen maitoa, koska se oli niin paksua, ettei se irronnut taikinakiposta. Ennen uunia taikina näytti ihan sulalta suklaalta.. nam! Paistoin kakkua suurin piirtein 15 minuuttia ja siitä tuli sopivan tahmea sisältä. Koristelin kakun hieman jäähtyneenä tomusokerilla.

Kivikissat

Kävin vasta kotipaikkakunnallani ja huomasin yhden koukuttumisen kohteistani heti mamman ulko-ovella: kivikissat tervehtivät vieraita jo portailla. Maalasin kivikissoja lähes sarjatyönä koulutyttönä, joten koukuttumisen piirteitä kivikissoihin on huomattavissa.

Pyöreäpiirteisiä kiviä on haastava löytää, jos asuu keskellä metsiä ja peltoja. Aaltojen hiomia kiviä löytyi kuitenkin kesäaikaan uimareissuilta järvien läheisyydestä. Kotiin kivet raahattuaan tulee ne pestä ja antaa kuivua rauhassa ennen maalausta. Ensimmäisenä kivelle maalataan pyöreä, valkoinen naama, jonka annetaan kuivua täysin kuivaksi, ennen silmien, nenän, viiksien ja korvien maalaamista. Kivelle voi maalata selkään myös raitoja ja kylkeen vielä raidallisen hännän.

Ehkä pitäisi joku päivä koettaa maalata uusia kivikissoja, mahdollisesti pienemmällä pensselillä ja paremmalla tarkkuudella kuin kuvan kissat.. :)

Virkattu kolmiohuivi

Ystäväni pyynnöstä virkkasin hänelle kolmiohuivin talveksi hänen valitsemastaan Novitan Softy -pörrölangasta. Käytin huivin tekemiseen virkkuukoukkua nr. 7.

Aloitin huivin jälleen kolmion pisimmästä sivusta ketjusilmoilla, josta jatkoin *yksi pylväs, kaksi ketjusilmukkaa, yksi pylväs, kaksi ketjusilmukkaa* kerros kerrokselta aina rivin lopussa huivia kaventaen jättämällä yhden pylvään ja ketjusilmukat tekemättä.

Kuvassa näkyy kaulahuivin malli paremmin, kuin edellisessä huivikuvassa. Huivin paksuin kohta siis tulee etupuolelle ja huivin päät kiedotaan kaulan takaa leuan alle solmuun. Lämmittää mukavasti takin kaula-aukon kohtaa kylmällä viimalla.

Kutsukortti

Eilen etsiessäni silkkipaperia askartelulaatikostani, löysin valtavan määrän kortteja ja valokuvia, jotka olin tyystin unohtanut. Yksi aarteista oli tekemäni yksinkertainen kutsukortti äitini yllätys-50-vuotisjuhliin, jotka järjestin serkkujeni kanssa yhteisvoimin.

Korttia varten etsimme äidistäni lapsuuskuvan, jonka skannasimme koneelle. Rajasin perhepotretista pelkästään hänet ja muokkasin kuvan kontrasteja ja värejä hieman. Tulostin kuvan yhtä monena kappaleena, kuin kutsujakin oli tarkoitus lähettää. Liimasin kuvan beige-värisille kartongille, jonka liimasin ruskeasta kartongista leikkaamani kaksiosaisen kortin kanteen. Sisäpuolelle tulostin koneella kirjoittamani kutsun ja yhteystietoni vastauspyyntöjä varten. Koristelin kortin kannen vielä 50-v. Maija -tekstillä.

Lumihiutale ikkunakoriste

Tänään tuli selailtua netissä käsityö- ja askartelusivuja, joista sain paljon uusia ideioita ja ohjeita. Yksi ohje oli toteutettava heti, sillä se toi mieleeni lapsuuden paperilumihiutaleet ikkunassa. :)

Löysin näihin lumihiutaleisiin ohjeen täältä.

Tein hiutaleet valkoisesta silkkipaperista. Leikkasin paperista neliön, jonka taitoin ensin kaksinkerroin, ja sitten toisen kerran kaksinkerroin, jolloin siitä tuli pieni neliö. Sitten leikkasin kuviot neliön auki oleville reunoille, avasin taitokset ja hiutaleeltahan se näytti. :) Tulisipa tuolta taivaalta oikeitakin hiutaleita..

Seinäkoriste valokuville

Syksyllä Lontoon reissulla näin eräässä torikojussa sellaisen valokuva-mobilen, joka kiinnitetään kattoon, ja jonka nipsuihin voi kiinnittää valokuvia roikkumaan. Siellä oli myös yksinkertaisempi malli, jossa valokuvien väliin kiinnitettiin nipsuilla helmin koristeltu siiman pätkä ja tällaisen valokuva-jonon saattoi laittaa vaikkapa seinälle.

Näistä sain idean tehdä oman version seinäkoristeesta villalangasta ja verhonipsuista. Minulla oli kotona kolme korttia, jotka halusin laittaa koristeiksi seinälle, mutta en halunnut toisaalta tehdä reikiä kortteihin nastoilla, mutta en myöskään halunnut pilata tapettia teipillä. Tällainen nipsukiinnitys sopi tarpeisiini siis täydellisesti.

Irrotin viisi nipsua verhokiskosta ja otin kiskokelkat irti nipsusta. Leikkasin jämälankakerästä kolme n. 40cm pitkää langanpätkää. Tein langapätkistä lenkin, jonka pujotin nipsun renkaan alitse. Tein solmun vetämällä langanpäät tämän lenkin ympärille. Nyt minulla oli kuusi langapätkää, jotka jaoin kolmeksi säikeeksi letin tekoa varten. Kun letti oli noin 15 cm, tein siihen solmun. Kiersin puolet langapätkistä toisen nipsun renkaan ympäri ja tein uuden solmun, jonka koristelin vielä rusetilla. Leikkasin langanpätkät sopivan mittaisiksi.
Tein toisen samanlaisen.
Kolmannesta tein hieman pidemmän letin ja ilman toista nipsua, jotta sen sai ripustettua seinälle naulalla.